EMME-verkon kuvaus

Tässä kerrotaan millä periaatteilla EMMEn liikenneverkko ja joukkoliikennelinjasto on luotu. Noudatathan näitä periaatteita verkonkuvauksia koodatessa, jotta varmistutaan tulosten oikeellisuudesta ja aineistojen yhteiskäyttöisyydestä. Jos teet merkittäviä muutoksia, sovi tästä erikseen HSL:n yhteyshenkilöiden kanssa. Näin voidaan paremmin välttyä esimerkiksi tulostiedostojen tai H/K-laskennan ongelmilta. Esimerkiksi jos halutaan lisätä uusi kulkumuoto, pitää varmistua, että muutos kulkumuodoissa ei vaikuta negatiivisesti vaikkapa suoritteiden tai kulkutapaosuuksien laskentaan. Voi myös olla tilanteita, joissa jotakin tiettyä tarkoitusta varten tehty ominaisuus halutaan sisällyttää osaksi varsinaista HSL:n ylläpitämää mallia.

Sisällysluettelo

Ohjeen muutoshistoria
Liikenneverkko
Joukkoliikenne
Tavaraliikenne
1. Keskustan huoltotunneli ja raskaan liikenteen rajoitukset Helsingin keskustassa
2. Jätteenkeräys ja kuljetus

Ohjeen muutoshistoria

2025-09-16: Laskettu linkkityypin 42 välityskykyä
2025-09-12: Numeroavaruudet päivitetty vastaamaan HELMET 5 numeroavaruuksia
2024-02-05: Lisätty linkkityyppi 43 (hidas pääkatu)

Liikenneverkko

Solmut

Solmunumerot

Taulukoissa mainitut ”villit solmut” ja ”villit sentroidit” ovat vapaasti käytettävissä olevia numeroita eri tahojen omiin tarkasteluihin ja hankkeisiin, joita ei ole tarkoituskaan viedä virallisiin HSL:n verkkoihin. Sentroidimuutoksia tehtäessä on varmistettava, että sentroideihin viittaavat syöttö- ja lähtötiedot on oikein kuvattu. Tarvittavia tietoja on kuvattu tarkemmin lähtötiedot sivulla. Työssä voi myös auttaa helmet-utils -Python-kirjaston aluejakotyökalu, joka jakaa sijoittelualueet ja niiden tarvitsemat syöttötiedot automaattisesti uusien sentroidien sijaintien perusteella. Työn loputtua HSL päivittää tarvittaessa valitun vaihtoehdon osaksi virallisia kuvauksia.

Muokattaessa verkkoja jotka tulevat osaksi HSL:n virallisia verkkoja, on pyydettävä HSL:stä solmunumerot, joita tietyn hankkeen koodaamiseen käytetään. Tämä johtuu siitä, että solmunumeroiden on oltava uniikkeja. Virallisissa verkoissa käytettävät solmunumerot ovat taulukoiden solmuavaruuksissa, joiden kohdalla lukee ”HSL:n hankkeiden” solmut.

HUOM: MAL-työn yhteydessä voidaan koodata muutoksia suoraan verkon virallisille solmunumeroille. Tästä on sovittava HSL:n yhteyshenkilöiden kanssa erikseen.

Taulukko 1. Solmuavaruuden jako, sentroidit

numeroavaruus	selitys	aliavaruudet	selitys ja huomiot
1-31 999	sentroidit, tavalliset (H4:ssä 1-30 999)		kunnittain tuhatluvun (1 tai 2 ensimmäisen numeron) perusteella, ks. tarkemmin kohta Sentroidien numerointi
32 000–33 999	varautuminen mm. pysäköintilaitoksiin, kauppakeskuksiin, urheilulaitoksiin jne.	33 000–33 999
34 000–34 999	sentroidit, ulkosyötöt (H4:ssä 31 000 -> 31 999)	34 000–34 299 (käytössä 34 000–34 036)	ulkosyötöt, autoväylät
		34 300–34 399 (käytössä 34 300–34 302)	ulkosyötöt, junaradat
		34 400–34 499	ulkosyötöt, lentoasema(t)
		34 500–34 599	ulkosyötöt, satamat
		34 600–34 999	tyhjää tilaa vielä tuntemattomien kulkumuotojen ulkosyötöille
35 000-35 999	liityntäpysäköintilaitokset	35 000-35 999 (käytössä 35 000-35 096)
36 000–39 999	”villit sentroidit”	36 000–39 999	tilaa vapaisiin tarkasteluihin, joissa halutaan lisätä sentroideja olemassa olevien sentroidien perään

Erikoissentroideista verkolle on lisätty omat sentroidit Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Helsingin satamille:

Lentoasema: i = 34 400
Katajanokka: i = 34 500
Eteläsatama: i = 34 501
Länsisatama: i = 34 502
Vuosaaren satama: i = 34 503

Taulukko 2. Solmuavaruuden jako, muut solmut kuin sentroidit

numeroavaruus	selitys	aliavaruudet	selitys ja huomiot
40 000–799 999	solmut, katu- ja tieverkko (sisältää myös erilliset kevyen liikenteen yhteydet)	40 000–599 999
		600 000–799 999	”villit” solmut
800 000–800 999	metroverkon solmut	800 000–800 499	”HSL:n hankkeiden” solmut
		800 500–800 999	”villit” solmut
801 000–801 999	junaverkon solmut	801 000–801 499	”HSL:n hankkeiden” solmut
		801 500–801 999	”villit” solmut
802 000–819 999	raitiovaunuverkon solmut + pikaraitiotieverkon solmut	802 000–805 999	nykyinen ja nykyisenkaltainen raitiovaunuverkko
		806 000–809 999	”villit” solmut
		810 000–815 999	erillinen pikaraitiotieverkko (Esim. PR15, Vantaan raitiotie)*
		816 000–819 999	”villit” solmut

*) Käytännössä tulee eteen tilanteita, joissa (pika)raitiolinja halutaan koodata ajamaan reittiä, joka sisältää sekä nykyisenkaltaista raitiotieverkkoa että pikaraitiotieverkkoa. Silloin valitaan käytettäväksi jommankumman solmunumerot uusien reittien osalta.

Solmujen ominaisuudet

Pysäkkityypit on koodattava erityisen huolellisesti, sillä raitiovaunu- ja bussilinjojen pysähtyminen perustuu solmuihin koodattuihin pysäkkityyppeihin. Tietoja käytetään pysähtymistietoskriptissä.

Taulukko 3. Solmujen attribuuttitiedot

attribuutti		selitys
solmuattribuutti	ui1	väliaikainen tieto, VAPAA
solmuattribuutti	ui2	solmun tyyppi, ks. taulukko 4
solmuattribuutti	ui3	sen kunnan kelakoodi, jossa solmu sijaitsee (ks. taulukko 5)
solmuattribuutti	label	joukkoliikenteen lippuvyöhyke (A, B, C tai D) tai tieto muista kunnista joilla on omat lipputuotteensa: Järvenpää (J), Nurmijärvi (N), Vihti (V), Mäntsälä/Hyvinkää (M), Pornainen (P)
extra-attribuutti	@korkeus	vaihtoehtoinen tapa esittää mäkisyyttä pyörätieverkolla, käytettävissä esimerkiksi pyörätiesiltojen mallinnuksessa. Vaatii, että @kaltevuus linkkiattribuutti asetetaan nollaan.

Taulukko 4. Solmutyypit (ui2) ja niiden selitykset

koodi (ui2)	kuvaus
0	muu solmu

1	raitiovaunupysäkki

2	bussipysäkki paikallisliikenne (sis. vakiovuorot)
3	bussipysäkki paikallis- ja runkoliikenne
4	bussipysäkki paikallis- ja pikavuoroliikenne
5	bussipysäkki paikallis-, runko- ja pikavuoroliikenne
6	bussipysäkki muu
7	pikavuoropysäkki
8	raitiovaunu- ja pikaratikkapysäkki
11	bussiterminaali

12	varaus ratikka- tai pikaratikkaterminaalille
13	metroasema (myös asemavaraus)
14	rautatieasema (myös asemavaraus)

20	liittymä (ei pysäkki)
(21-39)	(varalla, jos liittymien tyyppejä tai osia halutaan eritellä tarkemmin)

40	liityntäpysäköinti (sentroidi)
(41-49)	(varalla, jos pysäköintialueiden tyyppejä halutaan eritellä tarkemmin)

50	kauppakeskus (sentroidi)
60	urheilulaitos (sentroidi)
70	satama (sentroidi)
80	lentoasema (sentroidi) (huom. lentomatkustajille)

90	normaali sentroidi (sijoittelualueita vastaavat)
91	ulkosyöttö, autoväylät (sentroidi)
92	ulkosyöttö, junaradat (sentroidi)

Bussiterminaalit on kuvattu pääsääntöisesti yhdellä solmulla (ui2=11), jossa kaikki terminaalin bussilinjat pysähtyvät. Kampin terminaalissa on kuitenkin kuvattu paikallis- ja kaukoliikenteen terminaalit omina solmuinaan.

Taulukko 5. Mallialueen kuntien kelakoodit (ui3) (vuoden 2019 kuntajako)

kunta	kelakoodi (ui3)	kunta	kelakoodi (ui3)	kunta	kelakoodi (ui3)
Askola	18	Kauniainen	235	Pornainen	611
Espoo	49	Kerava	245	Porvoo	638
Hanko	78	Kirkkonummi	257	Pukkila	616
Hattula	82	Kärkölä	316	Raasepori	710
Hausjärvi	86	Lahti	398	Riihimäki	694
Helsinki	91	Lapinjärvi	407	Salo	734
Hollola	98	Lohja	444	Sipoo	753
Hyvinkää	106	Loppi	433	Siuntio	755
Hämeenlinna	109	Loviisa	434	Somero	761
Inkoo	149	Myrskylä	504	Tammela	834
Janakkala	165	Mäntsälä	505	Tuusula	858
Järvenpää	186	Nurmijärvi	543	Vantaa	92
Karkkila	224	Orimattila	560	Vihti	927

Sentroidien numerointi

Sijoittelualueet on numeroitu kunnittain seuraavan taulukon mukaisesti.

Taulukko 6. Sijoittelualueiden numerointi

kunta	numerot	kunta	numerot	kunta	numerot
Helsinki	100–1 999	Pornainen	15 000–15 499	Salo	24 000–24 499
Espoo	2 000–3 499	Siuntio	15 500–15 999	Somero	24 500–24 999
Kauniainen	3 500–3 999	Raasepori	17 000–17 499	Hämeenlinna	25 000–25 999
Vantaa	4 000–5 999	Hanko	17 500–17 999	Janakkala	26 000–26 499
Kirkkonummi	6 000–6 999	Inkoo	18 000–18 499	Hattula	26 500–26 999
Vihti	7 000–7 999	Karkkila	18 500–18 999	Loppi	27 000–27 499
Nurmijärvi	8 000–8 999	Lohja	19 000-19 999	Tammela	27 500–27 999
Tuusula	9 000–9 999	Porvoo	20 000–20 999	Riihimäki	28 000–28 999
Kerava	10 000–10 999	Pukkila	21 000–21 499	Hausjärvi	29 000–29 499
Järvenpää	11 000-11 999	Askola	21 500–21 999	Kärkölä	29 500–29 999
Sipoo	12 000–12 999	Myrskylä	22 000–22 499	Orimattila	30 000–30 499
Mäntsälä	13 000–13 999	Lapinjärvi	22 500–22 999	Hollola	30 500–30 999
Hyvinkää	14 000–14 999	Loviisa	23 000–23 999	Lahti	31 000–31 999

Kulkumuodot

Verkolla käytetyt kulkumuodot (modes):

Pääkulkumuodon (auto) h on oltava linkillä sallittu.
Joukkoliikenteessä on erotettu erilaisen pysähtymiskäyttäytymisen linjat:
- HSL:n alueella runkolinjat tavallisista bussilinjoista ja kaukobusseissa pikavuorot tavallisista vuoroista
- Raitioliikenteessä tavalliset- ja pikaratikat on erotettu
- Junaliikenteessä kaukojunat ja lähijunat on erotettu
Tavaraliikenteessä on kolme erilaista kulkumuotoa

Taulukko 7. Kulkumuotojen (modes) kuvaus

kulkumuoto (mode)	kuvaus
h	pääkulkumuoto
c	auto
b	HSL:n bussi
g	HSL:n runkolinja
d	muu bussi (kaukoliikenne)
e	pikavuoro (kaukoliikenne)
m	metro
r	lähijuna
j	kaukojuna
t	ratikka
p	pikaratikka
w	vesiliikenne joukkoliikennemuotona (”water”)
v	pakettiauto (”van”)
k	kuorma-autot ilman perävaunua
y	perävaunulliset kuorma-autot (”yhdistelmä”)
a	kävely sis. vaihtokävely
s	syöttökävely, ulkosyöttö (vain konnektoreilla)
f	polkupyörä (”fillari”) (kadut, erilliset pyörätiet ja syöttölinkit)

Linkit

Linkkien ominaisuudet

Taulukko 8. Linkkien ominaisuudet

kenttä	autoliikenne	raideliikenne	kävely- ja pyöräliikenne
type	ks. taulukko 10	ks. taulukko 10	ks. taulukko 10
length
lanes	kaistamäärä, bussikaista sisältyy ilmoitettuun kaistamäärään	1	1
modes	hcvkybgde	htp, hm, hrj	haf
vdf	sijoittelufunktion nro	ei käytössä (0)	ei käytössä (0)
ul1	linkin yhden kaistan kapasiteetti	raitiovaunuverkko: aamu-, päivä- ja iltaliikenteen nopeus, juna- ja metroverkko: ei käytössä (0)	ei käytössä (0)
ul2	linkin vapaa nopeus	ei käytössä (0)	ei käytössä (0)
ul3	autoliikenteen linkeille sijoitellaan aluksi raskas liikenne, ja tulokset tallennetaan linkkiattribuuttiin ul3 (oltava link user datassa eikä extra-attribuutissa, jotta tietoa voidaan käyttää sijoittelufunktioissa)	ei käytössä (0)	ei käytössä (0)
@pyoratieluokka	pyörätien laatuluokka (taulukko 12)	ei käytössä (0)	pyörätien laatuluokka (taulukko 12)
@kaltevuus	linkin pituuskaltevuus (ei käytössä)	linkin pituuskaltevuus (ei käytössä)	linkin pituuskaltevuus (mäkisyyden mallinnus)

Linkkityypit, väyläluokat ja sallitut kulkutavat

Mallijärjestelmän sijoitteluskripti ylikirjoittaa linkkien funktio-, nopeus- ja kapasiteettiattribuutit (vdf, ul1, ul2) type-attribuutin perusteella, paitsi typeille x9v (katso taulukko 9), eli niitä ei tarvitse koodata erikseen. Tiedot löytyvät attribuuteista sijoittelun jälkeen. Kaikille katu- ja tieverkon linkeille ei kuitenkaan ole saatu tuotettua taulukko 10:n mukaista linkkityyppiä. Näiden linkkien tyypiksi on koodattu 191-195 (sekä 291-295, 391-395, … linkeille, joilla on bussikaista tai jotka ovat joukkoliikennekatuja, ja jotka eivät noudata taulukkoa 10), ja niiden alkuperäiset ul1- ja ul2-attribuutit säilyvät sijoittelun aikana. Niiden vdf-attribuutti päätellään kuten taulukossa 10 kerrotaan.

Muilla kuin autolinkeillä noudatetaan yleisesti periaatetta vdf = 0, ul1 = 0, ul2 = 0, ul3 = 0, ellei näillä ole jotain erikoismerkitystä (kuten ul1 ratikoilla). Sijoitteluskripti muuttaa linkin vdf-attribuutin nollaksi, jos type ei ole taulukko 10 mukainen.

Bussikaista otetaan huomioon sijoittelufunktioissa, jolloin henkilöautoilta vähennetään yksi kaista bussikaistan voimassaoloaikana. Bussien nopeus bussikaistalla määritetään vapaan nopeuden ja bussien viiveparametrien perusteella. Bussien nopeus bussikaduilla ja -rampeilla (linkkityypit 6xx), joilla henkilöautoliikenteen nopeutta ei ole, määräytyy kuten bussikaistallisilla linkeillä. Ne on koodattu kuin aina voimassa olevat bussikaistat.

Kävely ja pyöräily on lähtökohtaisesti sallittua autolinkeillä ja kiellettyä raideliikenteen linkeillä. Ratikka- ja pikaratikkalinkeille voi koodata kävelyn/pyöräilyn (”taf”, ”paf”, ”tpaf”), jos ei ole rinnakkaista ajoneuvolinkkiä, jolle kävelyn voisi koodata. Metro- ja junaradoilla kävelyä/pyöräilyä ei kuitenkaan voi sallia (eli ”maf”, ”rjaf” eivät ole sallittuja). Autolinkkejä, joilla kävely ja pyöräily eivät ole sallittuja, voi koodata tarpeen mukaan, kuten tunnelit (esimerkiksi Kampin terminaalissa) ja moottoritiet. Käytännössä pyöräily on verkossa sallittu kaikkialla missä kävelykin, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Muutamissa paikoissa on erikseen estetty pyöräily, jos se ei ole todellisuudessa mahdollista. Aiemmista malliversioista poiketen pyöräilyä ei tule kuvata moottoritiemäisille linkeille, vaan mahdollisuuksien mukaan omina linkkeinään. Näin saadaan paremmin kuvattua moottoritien aiheuttama estevaikutus, sekä pyöräilyreitin mäkisyysvaikutukset. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä HS15 alueen ulkopuolella, missä pyöräilyä ei muutenkaan ole mallinnettu.

Syöttölinkit

Syöttölinkit ovat linkkejä, jotka yhdistävät sentroidit muulle liikenneverkolle. Syöttölinkit koodataan pääsääntöisesti linkkityypeillä 99 (tavalliset syöttölinkit) tai 98 (ulkosyöttölinkit). Lisäksi on muutamia erikoissentroideihin yhdistyviä linkkityyppejä: 84 (liityntäpysäköinti), 87 (satamat) sekä 88 (lentoasemat). Syöttölinkkejä sijoittelualueita kuvaavista solmuista verkoille on kahdenlaisia: ”autosyöttölinkkejä”, joilla myös kävely ja pyöräily on sallittu, ja ”kävelyn ja pyöräilyn syöttölinkkejä”, joilla autoilu ei ole sallittu. Syöttölinkeille ei koskaan koodata joukkoliikenteen kulkumuotoja.

Etenkin alueilla, joilla pysäköinti on sijoitettu pysäköintilaitoksiin, syöttölinkkien sijoittaminen oikeaan paikkaan on tärkeää, jotta verkko kuormittuu oikealla tavalla. Autosyöttölinkkejä lähtee kultakin alueelta pääsääntöisesti vain yksi, ja sen lisäksi on kävelyn ja pyöräilyn syöttölinkkejä eri suuntiin. Tiheästi asutuilla alueilla, joilla verkko on tiheä, syöttölinkkejä on usein neljä (yksi joka suuntaan), ja harvaan asutuilla alueilla taas on usein järkevää, että syöttölinkkejä on 1 tai 2 (vain lähimmälle tielle).

Syöttölinkkejä koodatessa on tärkeää pitää huolta siitä, että eri sijoittelualueiden syöttölinkit eivät liity muulle verkolle saman solmun kautta, jotta liikenne sijoittelualueiden välillä kulkee liikenneverkon kautta ja kuormittaa sitä. Syöttölinkkien ei myöskään koskaan tule ristetä toisten syöttölinkkien kanssa. Syöttölinkkejä koodatessa voi olla hyödyllistä lisätä EMMEen GIS Overlay -datakerros, ja valita sitten HSL:n sijoittelualuejakoa kuvaava paikkatietoaineisto (.shp muodossa). EMMEn datakerroksia lisättäessä on myös hyvä huomata, että kerrokset piirretään alhaalta ylöspäin, eli paikkatietoaineisto ei tule näkyviin, jos se on piirretty ennen taustakarttaa. Syöttölinkkien ei tulisi mennä suoraan moottoritielle tai raideliikenteen asemille.

Taulukko 9. Linkkityypit (link type)

linkkityyppi (link type)	selitys	modes (tässä h on tiputettu pois)
1	poistunut käytöstä (oli käytössä vanhalla verkolla, ei saa koodata)
2	ratikka	t, ta, taf
3	metro	m
4	junat	rj
5	pikaratikka	p, pa, paf
6	ratikkahybridi (varaus)	tp, tpa, tpaf
70	kävely ja pyöräily sis. vaihtokävely (pois lukien syötöt eli kumpikaan pää ei ole sentroidi, moottoriajoneuvoliikenne ei ole sallittua)	af
	syöttölinkit erikoissentroideihin (85 ja 86 varauksia)
84	liityntäpysäköinti (vain konnektoreita liipy-solmuihin)	cvkyaf, af
85	kauppakeskus (vain konnektoreita kauppakeskus-sentroideihin)	cvkyaf, af
86	urheilulaitos (vain konnektoreita urheilulaitos-sentroideihin)	cvkyaf, af
87	satama (vain konnektoreita satama-sentroideihin)	cvkyaf, af
88	lentoasema (vain konnektoreita lentoasema-sentroideihin)	cvkyaf, af
	syöttölinkit tavallisiin sentroideihin ja ulkosyöttöihin	cvkyaf, af
98	ulkosyöttölinkki	cvkyasf, asf
99	syöttölinkki	cvkyaf, af
	katu- ja tieverkon linkit (pl. vain kevyen liikenteen käytössä olevat linkit), ks. seuraava taulukko
121–143	jalankulku, pyöräily, kaikki autot, bussit, ei bussikaistaa	cvkybgdeaf, cvkybgde, cvkbgdeaf, cvkyaf
221–243	jalankulku, pyöräily, kaikki autot, bussit, bussikaista vain ruuhka-aikoina	cvkybgdeaf, cvkybgde, cvkbgdeaf
321–343	jalankulku, pyöräily, kaikki autot, bussit, bussikaista koko päivän	cvkybgdeaf, cvkybgde, cvkbgdeaf
421–443	jalankulku, pyöräily, kaikki autot, bussit, bussikaista vain aamuruuhkassa (varaus)	cvkybgdeaf, cvkybgde, cvkbgdeaf
521–543	jalankulku, pyöräily, kaikki autot, bussit, bussikaista vain iltaruuhkassa (varaus)	cvkybgdeaf, cvkybgde, cvkbgdeaf
621–643	joukkoliikenneväylä busseille (henkilöautoilu kielletty) (bussikadut, bussirampit yms.)	bgde, bgdeaf
x9v–x9v (esim. 191–195, 199)	linkit ja bussikadut, joilla on taulukosta poikkeavat ul1- ja ul2-arvot verkolla (x = sataluku kuten edellä). Käytetään viivytysfunktiota v=1–5.	cvkybgdeaf, cvkybgde, cvkbgdeaf, cvkyaf
999	vanhan verkon ”poikkeava linkki”, jonka dokumentaatio puuttuu (tätä linkkityyppiä ei saa koodata enää)

Taulukko 10. Sijoittelufunktioiden jako väylätyyppeihin

Väyläluokan tunnus	Väyläluokka	Tarkennus	Sijoittelu- funktio (suluissa bussi- kaista- linkkien funktio)	Nopeus- rajoitus	Vapaa nopeus (km/h, ul2)	Kapasi- teetti (S, ul1)	Linkkityyppi: ei bussi-kaistaa, bussikaista ruuhka-aikana, bussikaista koko päivän, bussikaista vain aamuruuhkassa, bussikaista vain iltaruuhkassa, bussiväylä
21	Moottoritiet	moottoritie	fd1 (fd6)	120	113	2100	121 221 321 421 521 621
22		moottoritie, kaistoja=>3		120	113	1900	122 222 322 422 522 622
23		moottoritie		100	97	2000	123 223 323 423 523 623
24		moottoritie, kaistoja=>3		100	97	1800	124 224 324 424 524 624
25		moottoritie		80	81	2000	125 225 325 425 525 625
26		moottoritie, kaistoja=>3		80	81	1800	126 226 326 426 526 626
27	Maantiet / Useampikaistaiset kaupunkiväylät eritasoliittymin	maantie, 2 kaistaa	fd2 (fd7)	100	97	1900	127 227 327 427 527 627
28		maantie, kaistoja=>3		100	97	1800	128 228 328 428 528 628
29		maantie, 2 kaistaa		80	81	1850	129 229 329 429 529 629
30		maantie, kaistoja=>3		80	81	1800	130 230 330 430 530 630
31		maantie, 2 kaistaa		70	73	1600	131 231 331 431 531 631
32		maantie, 2 kaistaa		60	63	1600	132 232 332 432 532 632
33	Useampikaistaiset pääkadut tasoliittymin valoilla	usea kaista, valot	fd3 (fd8)	70	61	1450	133 233 333 433 533 633
34		usea kaista, valot		60	54	1250	134 234 334 434 534 634
35	Pääkadut	esik,pääk, ei valoja	fd4 (fd9)	50	48	1150	135 235 335 435 535 635
36		esik.pääk,valot/kesk.ei valoja		50	44	1000	136 236 336 436 536 636
37		esik. pääkatu, valot tai keskusta,.ei valoja		40	41	1000	137 237 337 437 537 637
38	Kokooja-/tonttikadut	kesk.pääkatu, valot	fd5 (fd10)	50	41	900	138 238 338 438 538 638
39		kesk.kokooja		40	36	750	139 239 339 439 539 639
40		keskusta, hidas pääkatu		40	36	900	140 240 340 440 540 640
41		pienet tonttikadut		30	30	600	141 241 341 441 541 641
42		keskusta, pienet kadut		30	12*	500	142 242 342 442 542 642
43		keskustan pääkatu, 30 km/h		30	30	750	143 243 343 443 543 643

*) HELMET 5:ssä linkin vapaata nopeutta laskettu arvosta 23 arvoon 12. Käytettävä vain kaikkein hitaimmilla kaduilla, esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa.

Kaistamäärät

Linkin lanes-attribuuttiin kuvataan ajoradan kaistamäärä per suunta. Mallijärjestelmässä linkin kapasiteetti kerrotaan kaistamäärällä, minkä takia malliin on määritelty omat linkkityypit moottoriteille, joilla on 3 tai enemmän kaistaa, jolloin ryhmittymiskäyttäytyminen syö osan kapasiteetista ja kapasiteetti olisi liian suuri jos käytettäisiin samaa linkkityyppiä kuin harvempikaistaisilla tieosuuksilla.

Edellä mainitun ryhmittymiskäyttäytymisen takia myöskään liittymäalueiden kääntymiskaistoja ei koodata erikseen, vaan käytetään samaa kaistamäärää kuin risteyksen tai liittymän ulkopuolella. Mallissa kääntymiskaistoja ei varsinaisesti tunnisteta kääntymiskaistoiksi, vaan kääntymiskaistojen koodaaminen kasvattaa kapasiteettia myös vapaasti suoraan ajaville. Kääntyvät ajoneuvot eivät myöskään haittaa muuta liikennettä, koska risteävät liikennevirrat eivät hidasta toisiaan, eikä liikennevaloristeyksiä ole eksplisiittisesti koodattu, vaan liikennevaloja sisältävillä väylillä käytetään eri linkkityyppejä yllä olevan taulukon mukaisesti.

Nopeus raitiotieverkolla

Nopeus raitiotieverkolla määräytyy linkkiattribuuttiin ul1 koodattujen nopeuksien perusteella.

ul1 = aabbcc, jossa ratikoiden nopeudet aa = aamuhuipputunti, bb = päivä ja cc = iltahuipputunti Esimerkiksi jos linkillä nopeus on 7 km/h aamuhuipputunnissa, 9 km/h päivällä ja 7 km/h iltahuipputunnissa, ul1 on kirjattava muodossa 070907. Myös 70907 toimii. Tärkeintä on, että päivä ja iltahuipputunnin nopeudet on kirjattu kahdella numerolla, jotta nopeudet voidaan erottaa toisistaan.

Vaihtolinkit

Vaihtolinkit koodataan eri kulkumuotojen välille. Vaihtolinkit ratikkapysäkiltä, metro- ja juna-asemilta koodataan lähimmälle auto/bussiverkon solmulle, jonka olisi hyvä olla pysäkki, mutta kohteesta riippuen siitä voi poiketa. Vaihtolinkkien pituudet tulee koodata siten, että vaihtoaika vastaa todellisuutta. Vaihtolinkin pituus voi olla 0 m, jos esimerkiksi samalla fyysisellä pysäkillä on sekä raitio- että bussiliikennettä.

Pyöräliikenne

Pyöräliikenneverkossa kaikille linkeille on määritelty pyörätieluokka (0-4) extra-attribuuttiin @pyoratieluokka. Luokan avulla kuvataan pyörätieinfran toteuttamisen muotoa ja laatua. Pyörätien miellyttävyyteen tasaisella maalla vaikuttaa sekä määritelty pyörätieluokka että linkkityyppi seuraavan taulukon mukaan. Lisäksi miellyttävyyteen vaikuttaa reitin mäkisyys siten, että alamäki nopeuttaa kulkua, ja ylämäki hidastaa sitä. Ylämäen hidastusvaikutus on suurempi kuin alamäen nopeutusvaikutus, joten reitinvalinnassa vältetään mäkisiä reittejä. Pyöräkaistoilla ja sekaliikenteessä myös autoliikenteen määrä samalla katuosuudella vaikuttaa katuosuuden miellyttävyyteen, minkä takia pyörätieluokkien kuvaaminen on aiempaa tärkeämpää, jotta autoliikenteestä ei aiheutuisi haittaa niillä väylillä, joissa haittaa ei todellisuudessa ole.

Baanan määritelmä on tässä seuraava: (1) ei juuri tasoristeyksiä eikä muita esteitä (esim. bussipysäkkejä); (2) oma tarpeeksi leveä tila, joka on selvästi eroteltu jalankulusta; (3) tasainen, asfaltoitu pinta; (4) ei jyrkkiä mäkiä. Pyöräkadut kuvataan tilanteen mukaan pääsääntöisesti pyörätieluokkana 3, vaikka katuosuus olisi osana baanaverkkoa. Tämä johtuu siitä, että pyöräkatu ei ole täysin vapaa esteistä, koska pyöräliikenteen joukossa kulkee autoliikennettä. Tulevaisuudessa, jos pyöräkatuja toteutetaan seudulle useampia, voi olla tarpeen toteuttaa oma luokka pyöräkatuja varten.

Jos moottoritien varressa on pyörätie, sen luokka on yleensä 3 (erillinen pyörätie). Pyörätiet käyttävät autoverkon solmuja, paitsi moottoriteillä, joiden ympäristössä pyörätiet pyritään koodaamaan erikseen, jotta moottoriteiden aiheuttama estevaikutus ja pyörätien mäkisyys saadaan kuvattua tarkemmin.

Taulukko 11. Pyörätieluokkien vaikutus. Miellyttävyys kuvataan yleistettynä matkanopeutena

	@pyoratieluokka	Linkkityypit	Miellyttävyys tasaisella
Baana	4		19
Erillinen pyörätie	3		17
Pyörätie kadun varressa, maantie	2	27-32	17
Pyörätie kadun varressa, pääkatu	2	33-37	16
Pyörätie kadun varressa, pieni katu	2	38-42	15
Pyöräkaista	1		15
Sekaliikenne, maantie	0	27-32	12
Sekaliikenne, pääkatu	0	33-40	10
Sekaliikenne, pieni katu	0	41-42	12

Mäkisyyden vaikutus pyöräilyyn

Pyöräilyn sijoittelussa reitinvalintaan vaikuttaa myös reitin mäkisyys. Mäkisyys on kuvattu linkkien gradienttina, joka lasketaan solmujen korkeuserosta ja linkin length-attribuutista. Gradientti on tallennettu verkolle @kaltevuus extra-attribuuttina. Lisäksi solmuille on tallennettu uusi @korkeus extra-attribuutti, jota voidaan käyttää vaihtoehtona linkkien kaltevuudelle verkkoja koodatessa.

HSL:n tarjoamille verkoille on haettu Maanmittauslaitoksen 2x2 m -korkeusmallista solmujen korkeustiedot, joista on laskettu linkkien kaltevuudet. Korkeustiedot omille verkoille on mahdollista lisätä käyttämällä helmet-utils -Python-kirjastoa. Kirjaston käyttäminen vaatii Maanmittauslaitoksen API-avaimen, jonka voi saada käyttöönsä rekisteröitymällä Maanmittauslaitoksen verkkopalveluun. Rekisteröityminen ja korkeusmallin käyttö on ilmaista. HSL:n tarjoamilla verkoilla korkeustiedot ja niistä lasketut kaltevuudet on valmiiksi käytettävissä.

Vaihtoehtoisesti kaltevuus voidaan laskea myös malliajon aikana solmujen korkeustiedoista, joiden lisäämisessä on myös helppo käyttää apuna Maanmittauslaitoksen korkeusmallia. Korkeustietoja hyödynnetään tilanteessa, jossa solmuun liittyvän linkin kaltevuus on 0. Arvioitaessa esimerkiksi baanahankkeiden vaikutuksia muutosten kohteena olevien linkkien @kaltevuus-extra-attribuutit tulee asettaa arvoon 0, jos halutaan käyttää @korkeus-extra-attribuutista laskettavia arvoja. Näin voidaan myös arvioida esimerkiksi siltojen aiheuttamaa estevaikutusta, jos sillan korkeustaso tunnetaan. Mallijärjestelmä tarkistaa, onko verkolla linkkejä joiden kaltevuus on 0, ja laskee kaltevuusarvot verkolle jos linkin muodostavien solmujen @korkeus-extra-attribuutit on enemmän kuin 0. Linkeille, joille @kaltevuus extra-attribuutti on asetettu, mallijärjestelmä käyttää näitä arvoja sellaisenaan. Jos sekä kaltevuus- että korkeusarvot ovat 0, sijoittelu kohtelee linkkiä tasaisena maana.

Autoliikenteen vaikutus pyöräilyyn

Autoliikenne haittaa pyöräilyä siten, että samalla linkillä kulkeva autoliikenne laskee pyöräilyn miellyttävyyttä. Ominaisuus on käytössä ainoastaan väylillä, joissa pyöräliikenne tapahtuu sekaliikenteenä tai pyöräkaistalla (@pyoratieluokka 0 tai 1). Jos autoliikennettä on hyvin vähän, miellyttävyys kasvaa normaalista, jolloin ero miellyttävyydessä ajoradalla ja erillisellä pyörätiellä laskee.

Mäkisyyden ja autoliikenteen vaikutusten jälkeen lopullinen miellyttävyys saa arvoja välillä 5 – v*1,5; missä v on yllä olevan taulukon mukainen miellyttävyys tasaisella. Tästä poikkeuksena baanoilla miellyttävyys alamäessä voi olla maksimissaan jopa 35, johtuen selkeästä erottelusta muista liikennemuodoista.

Katuverkon koodausperiaatteet

Katuverkko kuvataan pääsääntöisesti kaksisuuntaisilla linkeillä, joiden solmut ovat risteyksissä. Yhtä tieosuutta siis kuvataan pääsääntöisesti yhdellä linkillä. Tarvittaessa risteykset voidaan kuvata useammalla solmulla, esimerkiksi joukkoliikenteen pysäkkien kuvaamisen tarkentamiseksi.

Kaksiajorataiset kadut

Kaksiajorataiset tiet ja kadut kuvataan verkossa siten, että kummankin ajoradan linkeillä käytetään samoja solmupareja, eli samoin kuin yksiajorataisilla tieosuuksilla. Poikkeuksen tähän muodostavat moottoritiet, kehätiet ja muut moottoritiemäiset (esim. eritasoliittymin varustetut) väylät.

Moottoritiemäiset väylät

Eritasoliittymien ja moottoritiemäisten väylien ajoradat kuvataan erillisinä. Tavoitteena on ylläpitää kuvausta, joka vastaa mahdollisimman hyvin fyysistä todellisuutta tai eritasoliittymistä laadittuja suunnitelmia. Liittymät, joista suunnitelmia ei ole tehty, voidaan kuvata yksinkertaistettuina (esimerkiksi ns. salmiakkikuvaus).

Seuraavat väylät on verkossa kuvattu kaksiajorataisina:

Sisääntulotiet / moottoritiet
- Länsiväylä (kt51): 2-ajoratainen kuvaus Kirkkonummelta Ruoholahteen (Purokummuntie–Porkkalankatu)
- Turunväylä (vt1): 2-ajoratainen kuvaus verkon ulkoreunalta Huopalahdentielle
- Vihdintie (mt 120): 2-ajoratainen kuvaus Kehä III:lta Vihdintien ympyrään (Pitäjänmäen ympyrään) – (Tiilipojanlenkki–Pitäjänmäentie)
- Hämeenlinnanväylä (vt3): 2-ajoratainen kuvaus verkon ulkoreunalta Hakamäentielle
- Tuusulanväylä (kt45): 2-ajoratainen kuvaus Tuusulasta (Vanhan Tuusulantien liittymästä) Pohjolankadulle
- Lahdenväylä (vt4): 2-ajoratainen kuvaus verkon ulkoreunalta Koskelantielle
- Porvoonväylä (vt7): 2-ajoratainen kuvaus verkon ulkoreunalta Lahdenväylälle
- Itäväylä: 2-ajoratainen kuvaus Itäkeskuksesta Kehä I:n liittymästä Kalasatamaan.
Kehätiet
- Kehä I: 2-ajoratainen kuvaus koko matkan Länsiväylältä (Karhusaarensolmusta) Itäkeskukseen (Itäväylän liittymään)
- Kehä II: 2-ajoratainen kuvaus koko matkan Länsiväylältä (Matinsolmusta) Turuntielle (tie 110)
- Kehä III: 2-ajoratainen kuvaus Mankinsolmusta (Kauklahdenväylältä) Vuosaaren sata-maan.
Moottoritiemäiset väylät
- Lentoasemantie Kehä III:lta pohjoiseen (Virkatie – Helsinki-Vantaan lentoasema), koska sen kaikki liittymät tuolla välillä ovat eritasoliittymiä.

Liittymien koodaus

Mallissa risteykset ja muut liittymät eivät vaikuta välityskykyyn, vaan välityskyky on koodattu ainoastaan linkkityypille, minkä takia mallissa on erilaiset linkkityypit väylille, joilla on valoristeyksiä, ja väylille joilla valoristeyksiä ei ole. Liittymien epätarkka kuvaus on yksi syy siihen, miksi mallijärjestelmän käyttöä ei suositella esimerkiksi yksittäisten tieosuuksien tai liittymäratkaisujen vaikutusten arviointiin, vaan tarvitaan meso- tai mikrotason mallinnusmenetelmiä.

Kääntymiskiellot

Kääntymiskielloilla voidaan estää autoliikenteen kääntymisiä tarpeen mukaan. Kääntymiskieltojen koodaamista varten täytyy EMMEssä käyttää Network Editorin Turns -työkalua, ja muuttaa haluttu solmu risteykseksi (create intersection). Tämän jälkeen voidaan määrittää erilaiset säännöt kullekin mahdolliselle kulkusuunnalle risteyksessä.

Moottoriteillä on kääntymiskiellolla estetty autoilta poistumisrampilta suoraan liittymisrampille ja takaisin moottoritielle ajaminen (katkoviivat seuraavassa kuvassa). Tämä ei kuitenkaan estä bussilinjojen koodaamista suoraan ramppeja pitkin (punainen viiva seuraavassa kuvassa), niin että ne pääsevät usein rampeilla sijaiseville pysäkeille. Koodaamisen helpottamiseksi pakotetaan bussit kulkemaan ramppeja pitkin kieltämällä bussikulkumuodot pääväylältä liittymän kohdalla. Samoin autoliikenne voidaan paikoin estää ajamasta ramppien läpi myös poistamalla autokulkumuoto tietyltä linkiltä.

Kuva 1. Moottoritien ramppien hyödyntäminen suoraan ajamiseen on estetty autoilta (katkoviivat).

Kiertoliittymät

Kiertoliittymät kuvataan yhdellä solmulla. Kiertoliittymät, kuten muutkaan liittymät eivät vaikuta välityskykyyn mallijärjestelmässä.

Poikkeuksen muihin kiertoliittymiin muodostavat moottoritiemäiset, eri tasossa olevat kiertoliittymät, jotka voidaan tarvittaessa kuvata useammalla solmulla kuvauksen selkeyttämiseksi. Esimerkiksi Lentoasemantien, Virkatien ja Äyritien liittymä Vantaalla on kuvattu useammalla kuin yhdellä solmulla.

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen ajoneuvotyypit

Joukkoliikenteen ajoneuvotyypit on kuvattu siten, että jokaisella joukkoliikenteen kulkumuodolla on oltava vähintään yksi ajoneuvo. Ajoneuvot ovat kulkumuotospesifejä, eli saman ajoneuvon koodaaminen eri kulkumuodoille vaatii erilliset ajoneuvot. Ajoneuvojen kapasiteetit perustuvat HSL liikenteessä HSL:n suunnitteluohjeeseen, kaukoliikenteessä käytössä olevan kaluston kapasiteetteihin.

Lähijunissa kaikki linjat käyttävät oletusarvoisesti kahden yksikön kokoonpanoa, mutta muita kokoonpanoja voidaan käyttää tarkasteluissa tarveperusteisesti, ja ne ovat valmiiksi käytettävissä HSL:n tarjoamilla verkoilla. HSL:n busseissa oletetaan, että kaikki bussit ovat joko telibusseja tai nivelbusseja, kaksiakselisia busseja (A1, A2, B) ei koodata erikseen. Yksinkertaistus johtuu kalustoennusteiden tuottamisen vaikeudesta: jos tarkempi kuvaus tuotaisiin osaksi mallia, tätä pitäisi myös pystyä ennustamaan.

Taulukko 12. Joukkoliikenteen ajoneuvotyypit (vehicles), niitä vastaavat kulkumuodot ja kuvaus

ajoneuvotyyppi (vehicle)	kulkumuoto (mode)	kuvaus	kapasiteetti (istumapaikkaa/yhteensä)
1	d	vakiovuoro	66/66
2	e	pikavuoro	66/66
3	b	HSL-bussi	49/78
4	m	metro	260/708
5	r	lähijuna, 2-yksikköä	520/840
6	j	kaukojuna	660/660
7	t	ratikka	84/151
8	g	HSL-runkobussi	49/78
9	w	lautta	350/350
10	p	pikaratikka	110/198
11	g	nivelbussi	52/105
12	e	2-kerrosbussi	99/99
13	r	lähijuna, 1-yksikkö	260/420
14	r	lähijuna, 3-yksikköä	780/1260

Bussipysäkkien ja muun bussi-infran kuvaus

Pysäkit koodataan niin, että linjojen pysähtymiskäyttäytymisen kuvaaminen voidaan automatisoida osana malliajoa. Linjojen pysähtymisiä ei tarvitse kuvata käsin, kunhan pysäkkien kuvaus verkolla pidetään ajantasaisena.

Verkon koodauksessa noudatetaan bussipysäkkien osalta seuraavia periaatteita:

Pysäkin tyyppi koodataan solmuattribuuttiin ui2.
Linjojen pysähtymiset tuotetaan automaattisesti malliajon aikana solmujen ui2-koodeihin ja kaukobusseissa ajosuuntaan perustuen.
Yhdellä linkillä kuvatuilla kaduilla ja teillä pysäkkiparin vastasuuntien pysäkit yhdistetään useimmiten samaan pysäkkisolmuun.
Kahdella erillisellä linkillä kuvatuilla teillä (moottoritiemäiset väylät ja eritasoliittymät) pysäkit kuvataan pääosin todellisuutta vastaavasti, eli mm. vastasuuntien pysäkit omille puolilleen. Tällöin myös vaihdot eritasoliittymissä kuvautuvat kohtalaisen realistisesti.
Liittymien ja vuorotarjonnaltaan vilkkaiden katujen kuvaaminen:
- Yhden solmun kuvaus: kaikki liittymien läheisyydessä olevat pysäkit kuvataan liittymäsolmuun. Käytetään HSL-alueen ulkopuolella sekä tarpeen mukaan vastaavilla harvaan asutuilla alueilla myös HSL-alueella.
- Kolmen solmun kuvaus: Liittymä kuvataan maksimissaan viidellä solmulla, joista kaksi on pysäkkejä. Pysäkkisolmut valitaan sen mukaan, miten bussilinjat liittymässä ajavat, niin että jokainen linja pysähtyy täsmälleen yhdellä pysäkillä (kuva 4). Käytetään pääsääntöisesti HSL-alueen liittymissä.
- Viiden solmun kuvaus: Viiden solmun kuvaus, jossa risteämiskohta on ainoa solmu, joka ei ole pysäkki, ei ole mahdollinen automaattisen pysähtymiskäyttäytymisen kanssa, koska silloin bussit pysähtyisivät liittymässä aina kahdessa solmussa: sekä ennen risteämiskohtaa että sen jälkeen. Ei käytetä.
- ”Tuulimylly”: Vastasuuntien pysäkit kuvataan erikseen. Käytetään tarjonnaltaan vilkkaissa liittymissä, tärkeimmissä vaihtopaikoissa tai kun vaihtoyhteyksiä muuten halutaan kuvata erityisen realistisesti, sekä silloin, kun kolmen solmun kuvausta ei voida käyttää linjojen kääntymisen geometrian takia.

Kuva 2. Kolmen solmun kuvaus.

Kuva 3. ”Tuulimylly”-kuvaus.

Kuva 4. Esimerkki kolmen solmun kuvauksesta (vasen kuva) ja ”tuulimyllystä” (oikea kuva).

Moottoritiemäiset bussirampit on koodattu siten, että niillä on autokulkutavat kielletty (kuva 7, siniset linkit). Moottoritiemäisillä väylillä, kun bussipysäkit ovat rampeilla, on busseilta kielletty ajaminen suoraan moottoritietä pitkin, jotta bussilinjat varmasti kulkevat pysäkkien kautta (kuva 7). Tämä yhtenäistää samalla myös kaukobussien pysähtymiskäyttäytymisen: mallissa kaikki linjat pysähtyvät samoilla pysäkeillä (paitsi pikavuorot vain pikavuoropysäkeillä), vaikka todellisuudessa kaikki kaukoliikenteen bussit eivät pysähdy kaikilla pysäkeillä.

Kuva 5. Bussikulkutavat moottoritiemäisillä väylillä. Punaisilla linkeillä bussikulkutavat on kielletty, ja sinisillä linkeillä autokulkutavat on kielletty. Vihreät linkit ovat kävely- ja pyöräilylinkkejä. Bussi-pysäkit ovat vihreissä solmuissa.

Bussi- ja raitioliikenteen automaattinen pysähtymiskäyttäytyminen

Pysähtymisskripti laskee bussien, ratikoiden ja pikaratikoiden pysähtymistiedot solmutyypin (ui2) ja lippuvyöhykkeen perusteella. Pysäkin label-attribuutin lippuvyöhykkeen tiedon perusteella lasketaan tieto HSL-alueesta. HSL-alueen vyöhykkeitä ovat A, B, C, D ja E (varaus). HSL-aluetieto käytetään kaukobussien pysähtymisiin HSL-alueella. Muiden kuin HSL:n järjestämien linjojen pysähtymiskäyttäytmisessä hyödynnetään suuntatunnusta, joka on linjatunnuksen viimeinen numero. Suunta 1 on Helsingistä poispäin ja suunta 2 Helsinkiin. Lisäksi muutamilla linjoilla käytetään suuntatunnusta 3, jolla kuvataan ympyrälinjoja, mutta se ei vaikuta pysähtymiseen koska linjat eivät ylitä HSL-alueen rajaa. HSL-alueen ulkopuolella kulkevilla linjoilla suunnalla ei ole väliä.

Pysähtymisskripti määrittää vain bussilinjojen (modet b, g, d ja e) ja raitiotie- ja pikaraitiotielinjojen (modet t ja p) pysähtymiset. Juna- ja metrolinjojen pysähtymiskäyttäytyminen määritetään käsin. Pysähtymisskripti käsittelee eri bussikulkumuotoja (modet b, g, d ja e) hieman eri tavoin. Juuri tästä syystä verkolle on määritetty kulkumuodot HSL-runkolinjabussi (mode g) ja pikavuoro (mode e). Näin jokainen bussikulkumuoto saadaan pysähtymään eri pysäkeillä.

Bussi- ja raitiolinjojen automaattiseen pysähtymiskäyttäytymiseen tarvitaan tieto pysäkkityypistä, joka on määritetty solmuattribuuttiin ui2. Kun bussi- ja raitiolinjoihin tehdään muutoksia, saadaan uusilla linjoilla ja muokatuilla osuuksilla pysähtymiset kohdalleen ajamalla skripti uudelleen. Skripti määrittää aina uusiksi kaikkien bussi- ja raitiolinjojen pysähtymiset, joten jos niiden pysähtymiskäyttäytymisestä halutaan tehdä skriptistä poikkeavaa, on muokattava skriptiä tai tehtävä poikkeavat muutokset aivan lopuksi.

Pysäkkityyppitiedon lisäksi käytetään tietoa siitä, sijaitseeko solmu HSL-alueella vai ei (lasketaan label-attribuutissa olevan lippuvyöhyketiedon perusteella). Tämän tiedon avulla on tehtävissä rajoitus, että muilla kuin HSL-busseilla (eli ns. VALLU-linjoilla, joita kuvaavat modet d ja e) ei voi tehdä HSL-alueen sisäisiä matkoja. Kaukojunille vastaava rajoitus on koodattava käsin.

Kaukobussiliikenteen HSL-alueen sisäisten matkojen rajoittamiseen käytetään lisäksi tietoa linjan suunnasta: Helsinkiin vai Helsingistä poispäin. Skriptissä oletetaan, että suuntatieto on koodattu viimeiseen merkkiin, joten kaikkien VALLU-linjojen nimien on päätyttävä suuntakoodiin 1 tai 2, jotta skripti toimii.

Lisäksi on syytä huomata seuraavat pysähtymiseen vaikuttavat seikat:

Kaikki bussilinjat pysähtyvät bussiterminaaleissa (ui2 = 11).
Mikään bussilinja ei pysähdy bussipysäkeillä, jotka on merkitty koodilla ui2 = 6 (muu bussipysäkki). Näille pysäkeille on siis määritettävä jokin muu koodi, jos ne halutaan ”ottaa käyttöön”.
Solmutyypeissä on varauduttu ratikka- ja pikaratikkaterminaaleihin (ui2 = 12), mutta näitä ei ole vielä verkolla, eikä niitä ole otettu huomioon mallijärjestelmän pysähtymiskäyttäytymisessä. Jos verkolla lisätään terminaaleja, mallijärjestelmän pysähtymiskäyttäytymistä on muokattava niin, että raitiolinjat pysähtyvät terminaalissa suunnitellusti.

Eri kulkumuodot pysähtyvät pysäkeille pysäkkitunnusten mukaan seuraavasti:

Raitiolinjat (mode t) pysähtyvät kaikilla raitiovaunupysäkeillä (ui2 = 1 tai 8).
Pikaraitiolinjat pysähtyvät kaikilla pikaraitiovaunupysäkeillä (ui2 = 8)
Tavalliset HSL-bussit (mode b) pysähtyvät kaikilla reitillään olevilla bussipysäkeillä (ui2 = 2…5) ja bussiterminaaleissa (ui2 = 11).
HSL:n runkolinjat (mode g) pysähtyvät runkolinjapysäkeillä (ui2 = 3 tai 5) ja bussiterminaaleissa (ui2 = 11).
”Muut bussit” (mode d), eli HSL-alueen ulkopuoliset tai HSL:n rajan ylittävät bussilinjat, jotka eivät ole pikavuoroja, pysähtyvät seuraavasti:
- 1-suuntaan eli Helsingistä poispäin: kyytiin voi nousta kaikilta bussipysäkeiltä, ja bussista voi poistua kaikilla pysäkeillä HSL-alueen ulkopuolella.
- 2-suuntaan eli Helsinkiin päin: kyytiin voi nousta kaikilta bussipysäkeiltä HSL-alueen ulkopuolella, ja bussista voi poistua kaikilla bussipysäkeillä.
- Käytännössä siis kokonaan HSL-alueen ulkopuolella kulkevat linjat pysähtyvät kaikilla pysäkeillä molempiin suuntiin.
Pikavuorot (mode e) pysähtyvät seuraavasti pikavuoropysäkeillä ui2 = 4, ui2 = 5, ui2=7 tai ui2 = 11 (bussiterminaalit):
- 1-suuntaan eli Helsingistä poispäin: kyytiin voi nousta kaikilta pikavuoropysäkeiltä, ja bussista voi poistua pikavuoropysäkeillä HSL-alueen ulkopuolella.
- 2-suuntaan eli Helsinkiin päin: kyytiin voi nousta pikavuoropysäkeiltä HSL-alueen ulkopuolella, ja bussista voi poistua kaikilla pikavuoropysäkeillä.

Raideliikenteen kuvaus

Junaliikenteen verkko kuvataan linkkityypillä 4 ja metroliikenteen verkko linkkityypillä 3. Molemmissa verkko koostuu ainoastaan asemia kuvaavista solmuista, erillisiä välisolmuja ei käytetä. Lisäksi mallialueen rajoilla on mallin sisäisten pääteasemien jälkeen solmu johon junaliikenteen ulkosyöttö on yhdistetty. Näin mallialueen ulkopuolelta tulevat matkustajat aloittavat matkansa kaukojunassa, sen sijaan että he valitsisivat esimerkiksi Lahdessa Z-lähiliikenteen junan. Nopeus juna- ja metroverkolla määräytyy segmenttimuuttujaan us1 tallennettujen asemien välisten matka-aikojen perusteella. Jos segmenttimuuttujaa ei ole asetettu, junan matka-aika asemimen välillä on 0 ja nopeus siten ääretön. Matka-aika asemaväleittäin koodataan erikseen kutakin juna- tai metrolinjaa koodattaessa, eikä se ole sidoksissa verkon kuvaukseen. Tämä johtuu siitä, että junien pysähtyminen hidastaa matka-aikaa, joten aseman ohittava juna voi kulkea saman asemavälin pysähtyvää junaa nopeammin.

Lakkautetut juna-asemat Luoma, Mankki, Purola ja Nuppulinna on jätetty verkolle. Junatyyppejä ei ole eroteltu omille raiteilleen, vaan kaikki junat ovat samoilla linkeillä. Poikkeuksen asemakoodaukseen muodostaa Pasilan asema, jossa kuvataan päärataa ja rantarataa kahdella erillisellä solmulla -– ja siten kahdella erillisellä linkkiparilla Helsingin ja Pasilan välillä.

Juna- ja metroliikenteen pysähtymiskäyttäytyminen koodataan käsin todellisuutta vastaavaksi: lakkautetuilla asemilla juna ei pysähdy, eli niillä ei voi nousta kyytiin tai jäädä pois. Vastaavasti nykyisten asemien väliin valmiiksi koodatuilla tulevaisuuden asemilla ei myöskään voi nousta kyytiin tai jäädä pois, ellei erityisesti ole tarkoitus kuvata sitä, että asema otetaan käyttöön.

Raitiotieverkko on kuvattu autoliikenteestä erillisillä linkeillä. Tavallisten raitiotielinkkien tyyppi on 2, ja pikaraitiotielinkkien tyyppi on 5. Linkeillä, joilla voi kulkea molemmat raitiovaunutyypit, käytetään linkkityyppiä 6. Nopeus raitiotieverkolla määräytyy linkkiattribuuttiin ul1 koodattujen nopeuksien perusteella.

Raitiotieverkolla raitiovaunupysäkit merkitään solmutyypillä ui2 = 1, pikaraitiovaunupysäkit solmutyypillä ui2 = 8, ja muut solmut solmutyypillä ui2 = 0. Myös tavalliset raitiovaunut pysähtyvät pikaraitiovaunujen pysäkeillä. Tällöin linjojen pysähtymiset kuvautuvat automaattisesti oikein mallijärjestelmässä.

Joukkoliikennelinjastot

Malliin koodataan vain tarjonnaltaan merkittävät linjat. Lähilinjoja (palvelulinjoja) ei koodata malliin. Useamman kirjainvariantin omaavat linjat yhdistetään johonkin toiseen parhaiten kuvautuvaan. Kirjaa tästä tieto mallitekniseen muistioon. Myöskään linjojen kiertosuuntien muutoksia (esim. linjalla 993) ei koodata, vaan linjat kulkevat eri vuorokaudenaikoina pääsuunnan mukaisesti. Jos pääsuuntaa ei ole, niin suunta 1 on pääsuunta.

Linjoille koodataan malliin keskimääräiset vuorovälit (min) aamuruuhkassa (aht, n. 7:30-8:30), päiväliikenteessä (pt, n. 12-13) ja iltaruuhkassa (iht, n. 16-17). Linjojen vuorovälit pyöristetään puolen minuutin tarkkuudella. Vuoroväli 999 min tarkoittaa, että linja ei liikennöi kyseisenä ajankohtana.

HSL ylläpitää joukkoliikennelinjoista vain yhtä versiota hankevaihtoehtoa kohden. Eri vuorokaudenaikojen erilaiset vuorovälit huomioidaan vuorovälitietojen ja skriptin avulla. Myös linjojen pysäkkipysähtymiset määräytyvät skriptin avulla, joka lukee verkolta tiedon solmutyypeistä.

HSL:n julkaisemien verkkojen liitteenä on taulukko Tarjonnan kuvaus, jossa on mm. verkkojen sisältämien eri vuosien ja aikajaksojen vuorovälit linjakohtaisesti.

Linjastomuutokset dokumentoidaan mallitekniseen muistioon. Myös linjojen otsikot tulee päivittää linjatiedostoon reittimuutosten yhteydessä.

Joukkoliikenteen nopeus ja joukkoliikenteen funktioskripti

Joukkoliikenteen nopeudet määräytyvät segmenttikohtaisesti funktioina. Nopeuden määräytymisperusteet on selostettu tarkemmin liikennemalliraportin osassa D, s. 91-92.

Junille ja metroille määritetään segmenttikohtaiset matka-ajat linjoja koodattaessa segmenttiattribuuttiin us1, eli samoilla linkeillä kulkevat junat voivat liikkua eri nopeuksilla.

Raitio- ja pikaraitiolinjojen nopeudet koodataan raitiotiekohtaisesti linkkiattribuuttiin ul1, jolloin samaa raitiotieosuutta käyttävät linjat kulkevat aina samalla nopeudella.

Bussien nopeuden määrittävä us2-kerroin lasketaan skriptillä. Samalla tehdään oikeiden joukkoliikennefunktioiden valinta kaikille kulkumuodoille. Skriptin toimintaa on selostettu tarkemmin liikennemalliraportin sivulla 91 (7.5.2 Joukkoliikenteen viivytysfunktiot).

Linjatunnus

HSL-alueen linjoilla EMMEn linjatunnus (line) on sama kuin JOREssa eli muotoa KNNNTS, missä

K = linjaryhmä
- 1 = Helsingin sisäinen linja
- 2 = Espoon sisäinen tai sinne ajava seutulinja
- 3 = lähiliikenteen juna
- 4 = Vantaan sisäinen tai sinne ajava seutulinja
- 5 = poikittaislinja
- 6 = Kirkkonummen tai Siuntion sisäinen tai sinne ajava seutulinja
- 7 = U-linja
- 9 = Keravan, Tuusulan tai Sipoon sisäinen tai sinne ajava seutulinja
NNNT = linjatunnus (kolme numeroa ja mahdollisesti kirjain)
S = ajosuunta
- 1 = Helsingistä poispäin tai idästä länteen
- 2 = Helsinkiin päin tai lännestä itään.

Kaukojunien nimet ovat muotoa 32xxxS tai 32xxxS. Ajosuunta S määräytyy kuten yllä.

Muilla kuin HSL-alueen linjoilla linjatunnus on generoitu vastaavasti:

K = toiminta-alue tai järjestävä taho
- B = Raasepori (Bosse)
- L = Lahti
- M = Mäntsälä
- O = OnniBus
- P = Porvoo
- R = Riihimäki
- S = Salo
- U = Länsi-(U)usimaa (Lohja, Karkkila, Vihti, Inkoo)
- Y = H(y)vinkää
- V = Muut

Myös näillä linjoilla ajosuunta S määräytyy kuten HSL-linjoilla, mutta lisäksi myös rengaslinjoille on oma tunnuksensa:

1 = Helsingistä poispäin tai idästä länteen (tarvittaessa myös etelästä pohjoiseen)
2 = Helsinkiin päin tai lännestä itään (tarvittaessa myös pohjoisesta etelään).
3 = Rengaslinjat

Muilla kuin HSL linjoilla suunnalla on käytännön merkitystä vain HSL-alueen rajan ylittävillä linjoilla (koska tavoitteena on estää HSL-alueen sisäisten matkojen tekeminen kaukoliikenteen busseissa). Kaikille kokonaan HSL-alueen ulkopuolella kulkeville linjoille ei ole pystytty määrittämään suuntatietoa yhtenevällä tavalla, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä pysähtymisten kannalta.

Vuorovälit ajankohtien erottajana

Joukkoliikennelinjastoja ei ole koodattu erikseen eri ajankohdille, vaan eri ajankohtien linjastot eroavat toisistaan vain vuoroväleiltään. Jos jokin linja ei liikennöi tiettynä ajankohtana, sen vuoroväliksi asetetaan 999 minuuttia. Eri ajankohtien vuorovälit haetaan erillisestä extra_transit_lines -tiedostosta verkkoa sisään luettaessa, ja viedään EMMEen extra-attribuutteihin @hw_aht, @hw_iht ja @hw_pt.

U-linjat

U-linjat on pysähtymiskäytäntöjen takia koodattu osittain kahteen kertaan: HSL-linjoina, joilla voi tehdä vain HSL-alueen sisäisiä matkoja, sekä kaukobussilinjoina, joilla voi tehdä HSL-alueen rajan ylittäviä matkoja.

HSL-versiot (mode b) on koodattu HSL:n rajalle asti normaaleina HSL-linjoina ja nimetty HSL:n linjojen normaalin nimeämiskäytännön mukaisesti. Ne siis pysähtyvät HSL-alueen kaikilla pysäkeillä. Kaukobussiversiot (mode d) on koodattu kuten muutkin muiden kuin HSL:n järjestämät linjat, ja ne pysähtyvät niin, että niillä ei voi tehdä HSL-alueen sisäisiä matkoja.

Muiden kuin HSL:n järjestämä linja-autoliikenne (Entinen VALLU-linjasto)

Koska mallialue käsittää myös HSL-alueen ulkopuolista aluetta, on myös joukkoliikenne kuvattu tälle alueelle. HSL-alueen ulkopuolinen bussiliikenne käyttää kulkumuotoja d ja e. Muiden kuin HSL:n järjestämää joukkoliikenneverkkoa ei päivitetä vuosittain kuten HSL:n linjastoja, vaan päivitys tehdään n. 4 vuoden välein, samassa aikataulussa liikkumistutkimuksen ja mallin estimoinnin kanssa. Nykyinen kuvaus vastaa vuoden 2023 syksyn tilannetta.

Muiden kuin HSL:n järjestämän linja-autoliikenteen koodaus on automatisoitu, ja se tuotetaan FinTrafficin ylläpitämästä koko maan kattavasta GTFS aineistosta. Aineisto, ja siten myös HELMET-malli, sisältää kuvauksen niin kaukobussiliikenteestä kuin kaupunkiseutujen sisäisestä joukkoliikenteestä. Näin myös esimerkiksi Lahden ja Hämeenlinnan seutujen paikallisliikenne on kuvattu malliin. Niiden toiminta mallissa on kuitenkin hyvin karkeaa johtuen alhaisesta sijoittelualuetiheydestä, ja ne toimivat lähinnä liityntäliikenteenä kaukoliikenteen matkoilla. Myös markkinaehtoinen liikenne, kuten OnniBus-liikenne, on kuvattu malliin.

Linjojen toiminta-alue ja siten linjan ensimmäinen merkki on määritetty siten, että jos linjan lähtö- ja päätepiste ovat toiminta-alueen sisällä, linjan katsotaan kuuluvan alueen linjastoon. Näin on saatu tuotettua linjatunnukset, jotka vastaavat melko luotettavasti todellisia linjatunnuksia silloinkin, kun eri alueilla toimii busseja, joilla on sama numero.

Liityntäpysäköinti

Liityntäpysäköinti tuotetaan mallijärjestelmässä oman kulkumuotonsa matkoina, jotka sitten jaetaan autoliikenteen ja joukkoliikenteen matkoiksi. Liityntäpysäköintimatkat voivat reitittyä sellaisten liityntäpysäköintilaitosten kautta, joissa on vapaita pysäköintipaikkoja. Liityntäpysäköintilaitokset on kuvattu sentroideille, joiden numerot ovat välillä 35 000 – 35 999. Laitosten kapasiteetti ja 12 tunnin hinta kuvataan syöttötiedostoihin .pnr-tiedostoon laitosta vastaavan sentroidinumeron kohdalle.

Nykyisin käytössä olevien liityntäpysäköintilaitosten tiedot ovat saatavilla osana HSL:n jakamia lähtötietoja, ja niiden tiedot on saatu FinTrafficin ylläpitämästä LIIPI-palvelusta alkuvuonna 2024. Liityntäpysäköintilaitokset kuvataan LIIPI-palvelun hub -tasoa vastaavalla tavalla, eli yhtä joukkoliikenteen asemaa palvelevat pysäköintialueet kuvataan yhtenä laitoksena, sen sijaan että esimerkiksi rautatien eri puolilla sijaitsevat pysäköintialueet kuvattaisiin erikseen.

Tavaraliikenne

Tavaraliikenne mallissa kulkee ainoastaan maanteitse, rautateillä kuljetettavaa rahtia ei ole kuvattu. Tavaraliikenne käyttää kulkumuotoja v, k ja y (pakettiautot, kuorma-autot ilman perävaunua sekä perävaunulliset kuorma-autot).

Keskustan huoltotunneli ja raskaan liikenteen rajoitukset Helsingin keskustassa

Keskustan huoltotunneli on kuvattu verkolle kulkumuotoyhdistelmällä hvk, eli henkilöautoilta on kielletty ajo tunnelin läpi.

Kuva 6. Helsingin raskaan liikenteen rajoitusalue. Mustalla viivalla merkittyjä aluetta reunustavia katuja pitkin saa ajaa.

Verkolle rajoitusalue on kuvattu asettamalla rajoituksia y-kulkumuodolle, eli käytännössä poistamalla y-kulkumuoto osalta linkkejä. Rajoitusaluetta (kuva 2) ei voi kuvata kieltämällä y-kulkumuotoa kokonaan rajoitusalueella, koska myös y-kulkumuodolla on oltava reitti jokaiseen sentroidiin, joten y-kulkutapa on sallittu pääkaduilla sekä siten että jokaiseen sentroidiin pääsee jotain reittiä (kuva 3). Jotta keskustan läpiajo ei ole mahdollista (kuva 3:ssa punaisen viivan yli), itäisiä alueita lähestytään idästä ja läntisiä alueita lännestä (joillekin alueille voi päästä molemmista suunnista).

Kuva 7. Helsingin keskustan raskaan liikenteen rajoitusalue EMMEssä. Y-kulkumuoto on sallittu vihreillä ja oransseilla linkeillä. Oranssit linkit ovat syöttölinkkejä, joilla autokulkumuodot on sallittu.

Jätteenkeräys ja kuljetus

Jätteenkeräys tuottaa mallissa k-kulkumuodon (kuorma-auto ilman perävaunua) matkoja alueille ja alueilta, joilla asuu ihmisiä tai on työpaikkoja. Jäte kuljetetaan sijoittelualueelle, joka on määritelty .trk-tiedostossa, nykyhetkessä alueelle 4782, eli Vantaan jätteenpolttolaitos. Jos jätteenkäsittelylaitoksia määritellään useampia, jätekuljetukset jaetaan tasan eri laitosten kesken.